~ Siloista satulaan ~: 4. Piiri pieni pyörii

Ollaan alettu nyt opettamaan Nekulle juoksuttamista. Ja täytyy sanoa, että tää tamma on kyllä todella nopea oppimaan! Tosiaan eilen kysessä oli vasta kolmas juoksutuskerta, mutta siellä se liinan päässä kulki hienosti kuin ikänsä hommaa tehnyt. Tosin laukassa Nepa veinaa aina innostua vetämään kunnon rodeopukki shown, mikä ei siis meitä haittaa mutta on todella hauskan näköistä! Ja onhan se hyvä, että purkaa pöllöenergiaansa. Nepalle hommattiin myös uudet suitset ja seuraavaksi oltaisiin etsimässä erilaisia kuolaimia, koska Nekku pelaa suullaan todella paljon joten päätimme kokeilla vähän erilaista kuolainta kuin perus kaksiosaista niveltä.

Mutta tosiaan eilen (23.04.) juoksutettiin kolmatta kertaa Nekkua ja opeteltiin vähän uusia juttuja kuten sitä, mistä käskystä pitää mennä kauemmas juoksuttajasta ja minkä muotoinen se ympyrä onkaan. Nepa hoksasi nämä kaksi asiaa todella nopeasti! Lisäksi tamma on parilla edellisellä kerralla testannut juoksuttajaa tulemalla ympyrän keskelle ja pysähtymällä tai vaihtamalla itse suuntaa. Alettiin ennakoida tätä käytöstä ja aina jos Nekku teki niin, ajettiin se uudelleen vauhtiin. Parin kerran jälkeen ei enää yrittänyt tuota hommaa ollenkaan ja kiersi kiltisti ympyrää.

Nepa toimi liinassa todella hyvin ja tästä on hyvä lähteä jatkamaan. Pelto oli paikkapaikoin märkä, joten pysyteltiin yhdessä kulmassa, joka riitti hyvin tilaksi. Nekulla on aivan mahtava tapa, että se nostaa liinassa laukan tuosta vain. Siis ilman käskyäkin! Ja vielä aina oikean laukan. Me jo ajateltiin, että mikä ihmeen ex-ravuri tämä on, kun itse nostaa oikeat laukat ja hakee itsenäisesti välillä muotoa (enimmäkseen ratsastaessa). Mutta tosiaan laukassa Nekun on pakko ottaa ainakin yhdet lähdöt ja revitellä kunnolla ennenkö se voi laukata nätisti ympyrällä, hah! Mutta tosiaan laukka pysyi yllä ainakin viiden kierroksen ajan, mikä itsestäni on aivan ihmeellistä. Ja todellakin positiivista!

Ainoa jotenkin onnistunut laukkakuva :D Ja sekin ei-niin-onnistunut!

Juoksuttamisen jälkeen lähdettiin menemään loppukäynnit tiellä eli ns. maastossa. Nepa on todella kiva tiellä, koska se ei säiky todellakaan juuri mitään. Tottakai se katselee, mutta kaikki jää siihen töllöttämisen tasolle. Ollaan talutettu se jo yhdestä lyhyestä maastolenkistä puolet, joten kohta voidaankin mennä jo ensimmäinen maastolenkki! Nekku on kyllä kotiutunut uskomattoman hyvin tässä viikon aikana. Aluksi se oli todella hermostunut ja säikky, mutta nyt se jo löntystelee tarhasta talliin ja hoitaessa jalan nostelu ja muu sählääminen on jäänyt vähemmälle. Taluttaessa sillä ei ole enää mikään kiire vaan se kulkee rauhassa vierellä. Tottakai se on reipas kävelijä, mutta vauhti ei enää ole kaahaavaa. Lisäksi se kuuntelee todella hyvin ääniapuja sekä tietysti pidätyksiä ym.

Lenkin jälkeen hoidettiin Nekku ulkona, koska aurinko päätti taas esitellä itseään ja lämmittää mukavasti. Puunattiin ja harjailtiin varmaan puoli tuntia ja karvaakin lähti kahden sylin verran! Nepalla on hirveä karvanlähtö, mutta talvella se taas on hyvä nimittäin sille kasvaa uskomattoman paksu talvikarva! Ei tarvitse miljoonia loimia pukea päällekkäin.

Mutta tosiaan nyt voi sanoa, että Nepa on kotiutunut lähes täydellisesti. Musta myös näyttää, että se olisi saanut jo vähän massaa (?) Tosin se voi olla myös vaan mun silmissä :D

Tänään Nepsun toinen ylläpitäjä kävi ratsastamassa sillä pellolla ja olin itse "ohjeistamssa" sekä vain mukana touhuamassa. Huomenna, maanantaina, olisi oma vuoroni hypätä prinsessan satulaan. Käydään varmaan myös tiellä kävelemässä peltoilun lisäksi. Siitä varmaan enemmän seuraavassa postauksessa, mutta siihen asti adiós!