8. Lehmät on pelottavia + irtojuoksutus

Meillä tuli otettua vähän takapakkia tällä viikolla. Nyt nimittäin on se aika vuodesta, kun lehmät päästetään laitumille ja nehän siellä sitten makoilevat sekä ammuvat erittäin pelottavasti. Lehmät osoittautuivat nimittäin aivan ylitsepääsemättömäksi asiaksi meidän prinsessalle.

Olin ratsastamassa torstaina - tai minun PITI ratsastaa. Pääsin peltoa tasan kierroksen, kun Nepa tajusi lehmien olevan laitumella n. 1km päässä. Tamma veti jarrut pohjaan eikä suostunut liikkumaan kuin taakse päin tai U-käännöksellä. Hetken pyörimme siinä ja koitin siedättää Nepsukkaa noihin pelottaviin petoihin, mutta tuloksetta. Kohta se alkoi pyrkimään jo takajaloille ja kun sain sen seuraavan kerran seisomaan edes hetken paikoillaan, hyppäsin alas satulasta. Maastakäsin sitten käveltiin ympäriinsä pellolla, mutta aina Nepa yritti juosta talliin pakoon lehmiä. Noh, ratsastamisestahan ei tullut yhtään mitään joten aloin tekemään maastakäsittelyä. Nepa ei keskittynyt juuri ollenkaan vaan tuijotteli ja puhisi vain lehmille. Peruutukset onnistuivat kuitenkin ihan hyvin, kunnes piti peruuttaa kohti lehmiä. Silloin se hyppäsi ensin pystyyn ja sitten loikalla eteen päin. En kuitenkaan luovuttanut vaan olimme pellolla niin kauan, että tamma oli edes vähän rauhoittunut.
Tallissa se oli ihan yhtä vauhkona kuin pellollakin, mutta tarhassa rauhoittui heti. Varmaan johtui kavereista, jotka seisoivat turvallisesti viereisessä tarhassa.

Epäilisin, että Nepa ei ole ikinä nähnyt lehmiä. Se oikeasti pelkää niitä kuollakseen! Tunsin selässä sen sydämenlyönnit sekä maasta näin hevosen ihan tärisevän. Myös tallinpitäjä oli kertonut, että yksi päivä lehmät olivat laiduntaneet lähempänä ja Nepa oli mennyt silloinkin ihan pasmat sekaisin. Mutta nyt alkaakin totutusjakso lehmille! Prinsessan on vain pakko tottua, koska kesällä lehmät tulevat laiduntamaan viereiselle laitumelle. Muilla on puskissa sapelihammaskissoja, mutta meillä onkin lihansyöjälehmiä! ;)

Seuraavaksi laitettiinkin suunnitelma käytäntöön ja päätettiin irtojuoksuttaa Nekkua pellolla. Laitettiin sähköt päälle ja hevonen valmiiksi ---> pellolle! Aluksi taluteltiin sitä ympäriinsä ja annettiin sen tuijotella taas pelottavia lehmiä. Tällä kertaa se ei puhissut eikä yrittänyt karkuun. Mutta se alkoi hirnua lehmille korvat hörössä! Me ei voitu kuin nauraa; rinsessa varmaan luuli lehmiä hevosiksi. Noh, alkukäyntien jälkeen päästettiin Nepa vapaaksi ja sehän alkoi heti ruohonleikkuuseen. Meillä oli juoksutusraipat mukana joten kannustettiin se liikkeelle. Nepa käveli hetken, mutta nosti nopeasti ravin. Se tuijotteli lehmiä, mutta rentoutui pikku hiljaa. Kuvia ei nyt kummoisia tule, kun ei kameraa ollut mukana, kun varauduttiin juurikin pahimpaan.
Nepa kyllä tykkäsi irtojuoksuttamisesta! Se pukitteli ja ihan nelisti ympäri peltoa. Mä olen yhä sitä mieltä ettei se ravuri ollut vaan laukkahevonen! Niin hienosti ja helposti se laukka nousee - ja vielä aina oikea laukka! Oikeaan kierrokseen oikea laukka, vasempaan kierrokseen vasen... Se on musta ihan uskomatonta ravurille. Tai sitten oon ainut tämän mielipiteen kanssa :D Nepan laukka ei myöskään ole mitenkään erityisen nelitahtinen vaan ihan järkevän näköistä menoa. Laukka tosiaan nousee hyvin jo käskystä, joka on LAUKKA. Olihan se mahtava nähdä, kun hevonen irrotteli oman mielen mukaan eikä lehmätkään enää lopuksi pelottaneet yhtään! Ja siis tämä juoksutushan meni siihen, että loppujenlopuksi me seistiin toimeettomina keskellä peltoa ja Nekku juoksi itsekseen meidän ympärillä. Oli muuten hassua, että nytkin Nekku juoksi meidän ympärillä kuten juoksuttaessa, vaikka sillä oli koko pelto käytössään! Eli on juoksutus-oppikin mennyt perille.

Irtojuoksutuksesta siis jäi hyvä fiilis ja varmasti tullaan tekemään sitä jatkossakin :) Lehmäpelkokin aiotaan voittaa kokonaan!

Oletteko te irtojuoksuttaneet hevosia? Millä menestyksellä?